Tekstit

Päivätoiminnassa/viimeinen päivä

Kuva
Iltavuoron jälkeen sauna ja hyvät unet. Mukavaa oli lähteä tutustumaan viimeisenä päivänä Päivätoimintaan. Päivätoimintaa tässä yksikössä on kolmena päivänä viikossa ti-to. Jokaisena päivänä on eri asiakkaat, kuitenkin niin, että jokaisena päivänä on aina suht sama ryhmä. Yksi asiakas kertoikin, että se on niin kotoista tulla kun on tuttu ryhmä ja ei tarvitse olla vieraskoree, on niin kun kotoista. Myös hetken muualla olleita tervehdittiin hyvin ilahtuneina. Päivätoiminnassa oli 14 asiaksta, jotka pikkuhiljaa aamu 8-9 aikaan saapuivat paikalle takseilla. Osalla oli varsin selkeä ohjelma: mitä tapahtuu mihinkin aikaan ja osa taas meni enemmän virran mukana.  Päivä alkoi kahvilla ja heti aamupäivän aikana suuri osa kävi saunassa (peukku saunottajalle 😅, hikistä hommaa). Keskusteltiin päivän asioista. Pakko sanoa, että päivän aiheena oli myös hyvin ajankohtainen ikäihmisten perhehoito. Ruokailu oli klo 11, jonka jälkeen ohjelmassa oli fysioterapeutti Tiian ohjaama istumaj

Iltavuoro

Kuva
Mielenkiinnolla odotin iltavuoroa, mutta kun sen aika koitti niin eipä olisi huvittanutkaan. Koko aamun ihmettelin ja tiirasin kelloa...joko...joko? Ja mitään kotitöitä en saanut aikaiseksi.Onneksi sentään aamujoogan pitkästä aikaa. Samoin sitten kun työpaikalla suurin osa huuteli: "Huomiseen" Pakko sanoa, että iltavuoron aloitusta ei ole ikävä. Muistui mieleen vuorotyön ihanuus ja samalla kamaluus 😒 Onneksi asia kyllä heti siitä muuttui kun pääsi listan katsomiseen. Kuvissa kotihoidon toimistoa ja iltatyöhön lähtöä. Suurin osa tavaroista ja lääkkeistä odottaa seuraavaa aamua. Apteekin annosjakelu on hyvä systeemi. Tällaisella alla olevalla rullalla lääkkeet ovat jaettuna annospusseihin, niistä hoitaja ne sitten antaa asiakkaalle kippoon ja valvoo tarvittaessa sen oton. Iltatyölistaa katsellessa vertasin sitä aamupaikkojen määrään ja jos en ihan väärässä ole, niin paikkoja oli tuplasti enemmän, tosin meidän listallamme oli myös muutama tarkistussoitto

Kotisairaanhoitajan matkassa

Tiistain ja keskiviikon olin myös kotisairaanhoitajien matkassa. Paljon INR näytteitä, haavahoitoja ja lääkkeenjakoa. Mielenkiintoiset päivät nämäkin. Pääsin jakamaan lääkkeitä pitkästä aikaa ja otin myös laskimoverinäytteen. Laskimonäytteenottoa tehdään kotona, jos asiakkaan on vaikea toimintakyvyn takia käydä laboratoriossa. Turvallisuuteen liittyvistä asioista keskustelimme ohjaajani kanssa automatkoilla ja ruokatauolla. Auton nokka tulee olla kohti lähtösuuntaa ja avaimet aina löydettävissä. Suurimmat riskit kotona työskentelyssä liittyvät kotisairaanhoitajan mukaan mielenterveys, päihde- ja sekakäyttäjiin. Kaksin työskentelyä käytetään niissä paikoissa, joissa koetaan kohonnut turvallisuusriski. Omat lisänsä tuovat asiakkaiden kylässä olevat tuttavat ja ne ”tosi kiltit” koirat. Teknologiaa kodeissa on suhteellisen vähän vielä. Turvarannekkeet, ovihälyttimet ja sähkölukot ovat kuitenkin jo arkipäivää kentällä. Sähkölukot olivat minulle uusi juttu. Työntekijä avaa omalla p

Uuteen viikkoon

Kuva
Tällä viikolla olenkin sitten kolme päivää eri kotisairaanhoitajien mukana. Loppuviikosta olen pari päivää koululla. Tämän jälkeen työelämäjaksoni jatkuu vielä kahdella vuorolla. Verinäytteenottoja, haavahoitoja ja konsultaatiota (lähihoitajille ohjeiden antamista) mahtui tähän maanantaihin. Ihania ikäihmisiä ja haastavia tilanteita. Mikä on sitä mitä rivien välistä luetaan (kipu, painon nousu, RR, VTI oireet...) Isot korvat tarvitaan. Intuitiotakin. Tosi kiva päivä kotihoidossa ihanan Kertun kanssa. Illaksi ohjelmassa oli SPR:n onnettomuuskoulutus Paloasemalla Mikkelissä. Matkalla sinne näin auto-onnettomuuden ja olin paikalla ensiauttajana. Valitettavasti tässä kolarissa menehtyi pieni tyttö.

Kyläkierros jatkui

Perjantaina 25.5. olinkin omalla kotikylällä pyörimässä. Päivä oli mukava ja vahvisti mielessäni asioita. Mitä opetan ja mitä kotihoito on. Kaiken kaikkiaan ammattitaitoisia hoitajia, persoonallisia koteja ja ihania asiakkaita on tullut nähtyä. Tällä viikolla minulle on kirkastunut myös se, mitä suomalainen sisu tarkoittaa.
Kuva
24.5. Tänään tein hommia entisen opsikelijani Hennan mukana. Olin mm. hänen opinnäytetyönsä ohjaaja aikoinaan. Pääsin myös päivän aikana sitten ihan oikeasti/kunnolla verestämään hoitotyön taitojani. Jokainen aamu alkaa työlistan katsomisella ja "kuhina" 😜 (yksi työntekijä kommentoi: kanalauma...minusta siellä on toimistolla semmoinen kiva surina) on tässä vaiheessa kova toimistolla. Työt katsotaan FastRoi Hilkka ohjelmasta/järjestelmästä puhelimella. Ohjelmasta löytyy päivän asiakaslista, ohjeelliset asiakasajat, osoitteet, pääasialliset työtehtävät, sähkölukot ja jopa kartta, jos ei ole aiemmin kyseisessä paikassa käynyt. Puhelinta tuijotetaankin sitten monta kertaa päivässä 😀 Voisin kuvitella, että tämä herättää huomiota asiasta tietämättömissä: miksi ne ovat aina puhelimella... Mobiililaitteella kirjaamiset siirtyvät Effica järjestelmään. Hieno homma sinänsä. Toivottavasti myös RR, VS jne. tulevaisuudessa siirtyy myös. Jonkun verran työntekijöitä ärsyttää selvästi

Fyysinen työ vaatii hyvät eväät

Kuva
23.5 tiistai Tänään päivä alkoi Tiinan kanssa. Suurin osa meidän paikoistamme oli lähellä. Persoonallisia asiakkaita ja koteja tuli tänäänkin nähtyä. Olen päässyt eilen ja tänään katsomaan haavahoitoja, samoin kirjaamaan. Kotihoidon Effica on aika vieras, mutta loogiselle vaikuttaa. Kaikki kirjataan myös, pienetkin kotiin vietävät tarvikkeet. Myös Haipro tuli tutuksi. Kaikki virheet tai läheltä piti tilanteet pitää kirjata. Eilen huomasin tiimipalaverissa, että kotihoidossa työskentelee meidän (Esedu) neljä entistä opiskelijaa. Tänään heitä olikin jo kolme lisää. Myös työparini Niina on meiltä valmistunut. Mukavaa, että meidän opiskelijoita on sijoittunut myös kotihoitoon. Jonkun verran työn itsenäisyys pelottaa ja karsii porukkaa. Työvoimapula tuntuu tällä hetkellä olevan ja  kesäsijaisia tarvitaan, ihan niin kun muuallekin hoitotyöhön. Tänään ja eilen oli myös ihana huomata kuinka kokenut työntekijä saa aikaan kiireettömän fiiliksen vaikka kello käy. Se on tärkeä taito. Työn